Sulatusvesi. Mikä se on ja mistä sitä tulee?
Lämmityskausi on taas alkanut ja lämmityskäytössä olevat ilmalämpöpumput tekevät ahkerasti sulatuksia. Sulatusveden määrään vaikuttaa ulkoilman kosteus sekä laitteiston tehontarve.
Talvella ulkoyksikön kennon pinnalle kondensoituu eli tiivistyy ulkoilman sisältämää vesihöyryä ilmalämpöpumpun käydessä. Ulkolämpötilan ollessa noin +5 °C tai alempi alkaa kennon pinnalle
kertymään huurretta kylmäaineen sitoessa lämpöä ympäristöstään. Ulkoyksikön kennon lämmönläpäisykerroin heikkenee ja ilmavirran painehäviö suurenee jääkerroksen kasvaessa kennon pinnalla, jolloin kennon läpimenevä ilmamäärä vähenee. Laitteiston teho pienenee höyrystymislämpötilan laskiessa, jolloin kojeiston energiankulutus lisääntyy.
Tämän takia ulkoyksikön kenno on sulatettava aika ajoin, vaikka sulatusjakso jonkin verran huonontaa todellista lämpökerrointa. Ylimääräistä sulatuskuormaa voidaan pienentää jonkin verran estämällä ulkopuolelta tulevaa lunta ja kuuraa: Lumen tai rännän pääsyä ulkoyksikölle voidaan rajoittaa esimerkiksi suojakatoksella tai suojakotelolla. Lämmityskaudella katos ulkoyksikön päällä on täten tekninen hyöty.
Laitteiston automatiikka tarkkailee lämmöntuottoa, jonka vähentyessä sulatustoiminto käynnistyy automaattisesti. Sulatustoiminnon voi käynnistää myös ajastin, tai joku muu laitteen sisäinen ohjelma, jonka suunnittelija on kyseiselle laitemallille tehnyt.
Mitä laite tekee sulatustoiminnon aikana?
Kun ilmalämpöpumppu kytkeytyy sulatustoiminnolle, tulee ulkoyksikön höyrystimestä hetkellisesti lauhdutin, johon kompressori ajaa korkeapaineisen kuumakaasun. Tämä kuumakaasusulatus on suhteellisen energiatehokas ja käytössä käytännössä kaikissa nykyisissä lämpöpumpuissa. Sulatuksia tapahtuu pakkaskaudella laitteen ollessa lämmitystoiminnolla useamman kerran vuorokaudessa. Tyypillinen sulatusten väli on vajaasta tunnista kolmeen tuntiin. Sulatus itsessään kestää noin 5 minuuttia ja on siis täysin automaattinen tapahtuma. Sulatusjakson huomaa yleensä sisäyksikön muuttuneesta äänimaailmasta (kohinaa, napsahtelua tms) ja tauonneesta lämmityksestä.
Kuinka paljon sulamisvettä tulee ilmalämpöpumpusta?
Yhdellä sulatuskerralla vettä irtoaa ulkoyksikön kennosta joitakin desilitroja kuurautumisasteesta riippuen.
Tavanomaisissa omakotitalokohteissa sulatusvettä tulee siis muutamia litroja päivässä kun laitetta käytetään lämmitykseen. Jos siis naapurilla sulatusvettä tulee vähemmän tai enemmän ei se ole välttämättä merkki laitteiston viasta, käyttökohteitahan on monia. Osa laitteista toimii vain lisälämmittäjänä, osaa hyödynnetään vain kesäisin viilennykseen ja osalla laitteista on kohtuullisen suuri vastuu tilojen lämmityksestä.
Mitä tehdä laitteen alle kertyvälle jäämöykylle?
Ensisijaisesti lämmityskäyttöön tulevan laitteen hankinnassa olisi jo suunnitteluvaiheessa hyvä ottaa huomioon ulkoyksiköstä poistuva sulamisvesi. Aina ei täydellistä paikkaa laitteelle ole ja tämän asian kanssa joutuu käyttämään luovuutta.
Astia alle.
Yleisin tapa ”hallita” sulamisvesiä on laitteen alle asetettava ja tyhjennettävä astia kuten esim. laastipalju. Tämä tyyli on toimintavarmin, kunhan astiaa muistaa tyhjentää säännöllisin väliajoin. Jos jään irroittaminen astiasta tuottaa ongelmia, kokeile sumuttaa astiaan silikonisprayta!
Edullinen ja varmatoiminen, mutta vaatii käyttäjältä aktiivisuutta astian tyhjennyksen osalta.
Sulatusvedenohjain ulkoyksikön ja telineen väliin.
Tämä toimii esimerkiksi tilanteessa jossa laite on asennettu lähelle rakennuksen seinää ja halutaan suojata perustuksia ylimääräiseltä vesikuormalta. Erityisen hyvin tällainen ohjain toimii tapauksessa jossa maaperä viettää rakennuksesta pois päin riittävästi. Sulatusvedenohjain ohjaa ulkoyksiköstä kertyvän jään kauemmaksi rakennuksen perustuksista ja seinästä. Edullinen hankkia, ei käyttökuluja. Vaatii kuitenkin tarvittaessa jään poistoa ja seurantaa ettei tukkeudu vaikeissa olosuhteissa niin että vedenpoisto ulkoyksiköstä estyisi.
Vastuksella varustettu sulatusvesiallas + viemäröinti
Nimiä on monia: sulatusvesialusta, sulatusvesiallas, tippa-allas ulkoyksikölle, sulatusvesikaukalo.. Kaupallisia ratkaisuita on olemassa nykyään jo useammalla toimittajalla. Näissä ratkaisuissa sulatusvesi ohjataan vastuksella varustettuun altaaseen josta vesi ohjataan eristetyllä viemäriputkella hulevesikaivoon (jos sulanapysyvä) tai viemäriin. Myös viemäriputki on luonnollisesti ulkotilassa varustettava sulanapitokaapelilla, toki usein altaissa valmiiksi oleva kaapeli riittää myös viemäriputkeen saakka jos veto on lyhyt. Sulanapitokaapelia varten on yleensä asennettava vikavirtasuojakytkimellä varustettu ulkopistorasia. Putki on syytä pitää lyhyenä. Lisäksi on toki huomioitava että viemäriputken on kuljettava kaadolla kohti viemäriä koska vesi poistetaan painovoimaisesti. Eli esim. matkalla oleva oviaukko voi muuttaa suunnitelmia entisestään.
Tämä ratkaisu on sopivassa paikassa erinomainen sen vaivattomuuden takia, mutta valitettavasti se ei sovellu jokaiseen paikkaan. Lisää hieman hankintakustannuksia ja ylläpito maksaa vähintään sulanapitokaapelien kulutuksen verran.
